Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Ile  ILEN HAJATELMAT
 

Tanskanmaalla ei mitään mätää

"Mietin Ylen televisiokanavien tehtäviä. Kun Yle Fem söi Teeman, miksi muiltakin kanavilta tulee joka päivä tanskan molotusta ja jättekiva ruotsia? Eikö se skandinaavinen kanava nyt riittäisi?"

Näin kirjoitti sosiaalisessa mediassa eräs suht nimekäs journalisti varsin pian Yleisradion sisäisen kanavauudistuksen jälkeen, jossa kaksi kanavaa sulautettiin yhdeksi. Kulttuurin ystävänä pitämäni toimittajan heitto on varsin outo, mutta edustaa varmastikin niin sanottua kansan syvien rivien mielipidettä.

Mikähän siinä on, että kaikki vähänkin Ruotsiin ja ruotsin kieleen liittyvä herättää suuressa osassa suomalaisia negatiivisia, jopa vihamielisiä tunteita? Liittyykö se edelleenkin ikivanhaan mielikuvaan, jossa ruotsinopettajat olivat vastenmielisiä kääkkiä ja kielen opiskelu siksi tervanjuontia? Savon ja Turun murre ovat monen hämäläisen ja stadilaisen mielestä pelkästään huvittavaa kuultavaa, mutta skandinaaviset kielet - kuten edellä kävi ilmi - molotusta. Ruotsiksi saa esittää korkeintaan iskelmiä, ja nekin mielellään yhteislauluna.

Jopa ansiokas ja palkittu, puhtaasti kotimaisin voimin toteutettu ja kesällä uusintana esitetty tv-sarja Suomi on ruotsalainen sai joidenkin karvat nousemaan pystyyn. Ohjelmaa arvostelleet syyttivät juontaja Juhani Seppästä salaliitosta ja lähettivät hänelle suoria uhkauksia. Kyseessä oli täsmälleen samanlainen väärinymmärrys, jonka Hassisen koneen kappaleen Rappiolla sanat saivat aikaan levyn ilmestyessä. Reaktiota ei edes hillinnyt Seppäsen tekemät jatkosarjat Suomi on venäläinen ja Suomi on suomalainen.

Itse tervehdin ilolla, että paljon parjattua molotusta, jolla viitataan myös alitajuisesti Tanskan suuriin saavutuksiin tv-rintamalla, kuulee myös muilla kanavilla. Kuten olen moneen kertaan toistanut, meillä suomalaisilla viihteentekijöillä olisi vielä paljon opittavaa tanskalaisilta. Ruotsalaiset, norjalaiset ja jopa islantilaiset ovat jotain jo oppineetkin. On hyvä, että ylikansallisen englanninkielisen tarjonnan lisäksi saamme nauttia muistakin kielistä; edellä mainittujen lisäksi myös saksasta, italiasta, espanjasta ja venäjästä. Samaa koskee omia murteitamme. Ne ovat rikkaus, eivätkä suinkaan väärien vaikutteiden tyrkyttämistä.

Moitin jokin aika sitten, että suomalaisena huippuproduktiona mainostettu Presidentti-sarja oli vain vaivoin verhottu kopio tanskalaisesta esikuvastaan Vallan linnake. Yhteneväisyydet olivat niin ilmeiset, että asiasta kirjoiteltiin laajemmaltikin. Hesari tarttui härkää sarvista ja kysyi tuoreeltaan Vallan linnakkeessa keskeisessä roolissa esiintyneeltä Pilou Asbaekilta, mitä meidän suomalaisten kannattaisi tehdä. "Älkää kopioiko. Palatkaa koulunpenkille ja kouluttakaa erinomaisia käsikirjoittajia ja erinomaisia näyttelijöitä. Pankaa rahat koulutukseen, niin asioita alkaa tapahtua", mies vastasi.

Suomen ja Muumien ystäväksi paljastautunut Pilou ei ole mikään turha jätkä, vaan tietää, mistä puhuu. Hän on kuuma nimi maailmalla ja myös Suomessa. Game Of Thronesin ystävät tunnistavat hänet Euron Greyjoyn roolista, ja tänä vuonna valmistuneessa Ghost In The Shell -elokuvassa hänellä on miespääosa. Aesbaek nähdään niin ikään päätähtenä Arto Halosen ohjaamassa ja ensi vuonna ilmestyvässä elokuvassa The Guardian Angel. Suomalais-tanskalais-kroatialainen yhteistyöfilmi perustuu tositapahtumiin, Tanskaa vuonna 1951 järkyttäneeseen kaksoismurhaan, jossa hypnoosilla oli keskeinen merkitys.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit